Täällä ollaan, vaikka ei mitään kuulukkaan

Arki  se kuluu hurjaa vauhtia ja tapahatumia piisaa. Laitan kuva painotteisen postauksen meidän koiramaisista tapahtaumista. 

Salli ja Ockra

Lovisa ja Tyyne

Pienet handlerit.

 Porvoon näyttelyssä Ockra sai toisen sertinsä ja oli Rop. Sen seurauksena pääsimme pyörähtämään ryhmäkehäänkin. Tosin ilman tulosta, mutta hieno kokemus kuitenkin.

Pennun tuoksuisia unelmia olemme päässeet haistelemaan ystäviemme luona Harambee`s kennelissä. Sen haistelun tuloksena meille muuttaa Marraskuun lopussa yksi unelma lisää. ; D Tyttäremme tosin olivat unelmastamme sitä mieltä, että: "ei te ihan viisaita ole". : D : D : D

Doris Seinäjoen näyttelyssä Nuo1 Eri ja Sa

 Lopuksi vielä muutama lenkki kuva. Saimme hetkellisesti jo nauttia lumesta ja sen seurauksena huomattavasti puhtaammista koirista. Lisää lunta ja pakkasta , KIITOS!

Kuopiossa

 Vihdoinkin istun koneella päivittämässä kuvia ihanasta reissustamme. Vietimme ihanan pitkän viikonlopun Kuopiossa tietenkin koiranäyttelyiden merkeissä. Yhteensä kuusi kertaa pyörahtelimme kehässä Ockran ja Doriksen kanssa. Tulosta tuli H.sta Sertiin hyvin kirjavin arvosteluin. Doris oli ensin liian iso ja maskuliininen, sitten liian pieni ja viimein keskikokoinen. Siinä piilee tämän harrastuksen ärsyttävyys ja ihanuus. Mielipiteitä jakavat tuomarit ovat ihmisiä ja toisinaan hyvällä ja toisinaan huonolla tuulella. Itse on siis pakko olla matkassa sillä mielellä, että meillä on täällä kivaa. ;)

 Tässä yllä ja alla Venäläisiä kilpakumppaneita. Hui, miten isoja ne olivat! Ettehän kerro kenellekkään, mutta tuntui hassulta, kun Grosseihmiset ei hymyilleet ja tervehtineet. Mehän ollaan totuttu siihen, että olemme samaa leiriä ja heimoa. Kiitos siitä teille kaikille ihanille ystäville.

 Tämän helpommaksi ja leppoisammaksi ei näyttely touhu voi muuttua. Ihanaa syödä kehien välissä omassa keittiössä ja koiratkin saavat olla "kotona" ilmastoidussa vaunussa.

Illan rauha on hiipinyt alueelle.

Iki ihana Doris.

Ockran reissu huipentui viimeisen päivän Sertiin  ja vara Cacibiin. Sijoituksenamme oli pn 2.

Kokkola KV 7.-8. 7.2012

ROP Region's Online Game ja VSP Dantalian`s Your Drop

Tämän kesän ensimmäiset näyttelyt olivat kaikin puolin hieno kokemus niin koirille, kuin meille omistajillekin. Meillä oli mini lomareissu asuntovaunulla Kokkolan raviradan kupeessa. Lapset pääsivät uimaan ja saivat jätskinä, eikä aurinkokaan meitä unohtanut. Koirat nauttivat ilmastoidusta vaunusta ja siitä, että kerrankin koko perhe anoppineen päivineen oli kasassa.  Doris osallistui toista kertaa virallisesti näyttelyihin ja sai ensimmäisen sertinsä. Cacibinkin olisi tuomari antanut, mutta siihen tyttö on vielä liian nuori. Emännän jalkavaivoista johtuen handleri vaihtui isännyydeksi ja se näköjänsä kannatti.  ; ) (Tätä lisää) Doris esiintyi kehässä tottuneen oloisesti ja kehän laidalla sai vain huokailla ihastuksesta ja kiljahdella riemusta.
Sunnuntaina oli sitten Ockran vuoro pyörähtää kehässä ja hienostihan sekin meni. Eri ja nuk1 seisoi papereissa, mutta sertiin on kuulemma vielä liian keskeneräinen. Hämmentävää se tietysti olisikin, jos vuotias jätti olisi jo valmis ja siksihän sitä eri ikäluokissa kilpaillaankin. Vai?
Tästä on mukava jatkaa kohti uusia näyttelyitä ja retkiä.

MH

Ebba testasi reppua ja kantoikin sitä ylpeänä.

 Jälleen yksi ihana Ruotsin reissu tehtynä. Tällä kertaa reissun aiheena oli kasvattajan järjestämä  MH-testi koko Ockran pentueelle. Oli ihanaa nähdä koko sisarus parvi koolla ja todeta, että kauniita ja mahtavan luontoisia on kaikista kasvanut. Testi meni hienosti ja päivittelen tuonne Ockran sivuille tuloksia jahka saamme kuvauksen SKKlta. 
Kamera jäi kotiin, joten kaikki kuvat on puhelimella otettuja. Videotakin testistä kuvasin, mutta nepä katosivat koneen syövereihin, joten videota näette vasta, kun joku taitavampi koneen käyttäjä ne minulle löytää.
Samalla saimme viettää ihanan loman hyvässä seurassa kasvattajan luona.

Ockra testin käsittely osiossa.

Ockran komeat veljet Otto ja Orosco.

Ockra velipoikien keskellä.

Kiitos Fia, Jenny, Satu, Jussi ja Olivia, Helena ja Robert mukavista kesäpäivistä!

PK-leiri Lehtimäellä

Kanervikko vain heilui, kun Doris sukelsi hienosti nenä maassa jäljelle.

Osallistuimme Ebban ja Doriksen kanssa Suomen Sveitsinpaimenkoira yhdistyksen  PK-leirille Lehtimäellä.   
 Lajina oli metsäjälki. Molemmat koirat nauttivat selvästi nenätöistä, mutta Doris erityisesti taisi löytää oman lajinsa. Mukava porukka, taitava kouluttaja, hyvät puitteet ja kaiken kukkuraksi hieno keli takasivat onnistuneen viikonlopun.

Dorikselle palkaksi hienosta suorituksesta löytyi metsästä oma rakas lelu. Ebba palkattiin nakeilla jauhelihalla ja lihapullilla.

 Jäljen lisäksi ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluivat janalähdöt.

Doris teki keppi-ilmaisut iloisena ja Ebbakin kaikkien yllätykseksi suostui ottamaan kepin suuhunsa. 

 Toisen päivän ohjelmassa oli makkararuutua ja esineruutua. Saatatte varmaan arvata, kumpi oli koirien mielestä hauskempaa. Doris sai makkararuudussa hepulin, mutta löysi silti kaikki kolme kippoa. Myös Ebba löysi makkarat ja suoritti ruudun innokkaasti. On se uskomatonta, miten ne nenällänsä tietävät, missä kulkevat ruudun näkymättömät rajat metsässä.
 Esine ruudusta löytyi hiiri, minkä Doris toi juosten minulle. Ebba odotetusti kertoi, että täällä olisi hiiri, viitsisitkö tulla hakemaan. :D

Ebban vauhtia ruudussa.

Kiitos kaikille läsnä olleille loistavasta seurasta ja leirin puuhaajille upeista järjestelyistä!

Lenkkikuvia ja mieluisia vieraita

 Äitienpäivä lahjaksi toivon aina jotain "aineetonta". Tänävuonna se oli kiireetön lenkki metsään koko perheen voimin. (Tosin me lenkkeilemme yhdessä muutenkin usein.) Ockran kyynerpää on tähystetty kuukausi sitten ja siitäasti se on ollut siitäasti hihnassa ja pienellä liikunnalla. Nyt se on täysin toipunut ja tähystyksen tuloskin oli positiivinen. Pelkkä tulehdus löytyi nivelestä ja nivelen pinnat olivat ehjät.

 Saimme mieluisia vieraita, kun Kertun ja Caran väki tulivat viikonlopun viettoon. Oli siinä vilinää ja vilskettä ilman sen kummempia ohjelman järjestämisiä. Lenkkeiltiin, saunottiin, syötiin, nautittiin koirista, lasten leikeistä ja ystävyydestä.

Gösta kissa sai runsaasti pusuja ja nautti ylimääräisestä huomiosta.

                                                Virallinen kerhokuva
   Grosset Ockra, Cara, Kerttu ja Ebba, sekä Corgit Doris ja Roosa.

Roosa toimi lauman pomona ja löysi meiltäkin heti arvolleen sopivan pedin.

Jäimme miettimään, kuinka monta Grossea meidän tupaan oikeastaan mahtauisi? ;D