sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Viikonlopunviettoa

 Matkasimme koko perhe viikonlopuksi Keski-Suomeen toisen Grosse-perheen luo kyläilemään. Ebba jäi juoksun takia mummin kanssa kotiin.
Perjantai illan Ockra teki tuttavuutta Kertun ja Caran kanssa. Aluksi tytöt meinasivat, että tänne ei enempää koiria tarvita, mutta Ockran toivuttua ensi järkytyksestä alkoi leikki luistamaan mukavasti.
Ockrasta huomasi selvästi, että se on tottunut turvautumaan Ebbaan ja nyt se joutuikin pärjäämään omillaan. Hienosti tyttö osasi ottaa paikkansa laumassa ja koko viikonloppu sujui ilman sen kummempia rähinöitä. Perjantain syvällisten ja kiinnostavien keskusteluiden jälkeen odotimme innoissamme lauantaita ja tulevaa Grosse tapaamista.

Groseros Ockra 8kk

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Taas tyytyväinen tyydyttävään tyttööni

 Kokkolasta napsahti taas arvosanaksi tyydyttävä. Arvostelu oli mielestäni oikeudenmukainen ja kaikki meni kehässä hyvin. Tänään näin.
Meillä oli kuitenkin mukava reissu Ebban ja vanhemman tyttären kanssa. Tytär kuvasi ansiokkaasti ja antoi äidille kaunistelemattoman tuomion kehän jälkeen; "mä ymmärrän tuon T.n hyvin...sä et kuule osaa näyttää tuota Ebbaa." Näin se menee! Eikä tytär ollut siinä edes väärässä. :D

Helpotusta helteeseen

 Taas on tytöillä ollut helteessä kestämistä. Sisällä on onneksi viileää, mutta lenkille ei pääse. Ollaan yritetty aktivoida koiria,etteivät menisi niin kovaa sisällä. Erittäin hyvä ja koiriakin suuresti miellyttänyt keino on ollut jäisen jauhelihan antaminen namisteltavaksi.  Ockra malttaa herkutella tunteella ja Ebba sitten kärkkyy, jos jäisi vielä hänellekin jotakin.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Hoitolapsia

 Kaikki lapsethan rakastavat olla hoidossa isovanhempiensa luona. Niin myös meidän koirat. Mummun ja Paapan luona on kaksi Westiä, Asta ja Tyyne. Ebballa ja Tyynellä on hauska suhde. Kokoero on melkoinen, mutta leikit sujuvat silti hienosti. Ebba makaa maassa ja Tyyne touhuaa sen ympärillä. Asta on arvonsa tunteva rouva, joka ei kakaroiden leikistä välitä, ja Ockra on selvästi kolmaspyöra tyttöjen leikeissä.




Ockra seurailee sivusta Ebban ja Tyynen leikkiä.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Pennun tuoksua

 Tiistaina haimme perheen isoäidille Welsh Corgi Cardiganin pennun. Pentu on narttu ja saa kutsumanimeksensä Doris. Doris on J.Karjalaisen laulun sanoin vienyt meidän kaikkien sydämmet. Tyttö on iloinen ja rohkea ja suhtautuu kaikkeen uuteen uteliaasti. Alusta asti se on ollut kuin kotonaan.
Doris tuli ennenkaikkea seurakoiraksi, mutta ihanaa on nähdä, mitä siitä tuomarit sanovat näyttelyissä. Toivottavasti myös toko tulee tutuksi ja lähimetsät ainakin tulevat olemaan kovassa käytössä tämän neidin kanssa.
 Tässä Doris leikkii vielä kasvattajan luona sisarustensa kanssa
Kotiin päästyämme Ebba ja ockra joutuivat vielä "jäähylle", mutta Gösta pääsi heti tekemään tuttavuutta uuden tulokkaan kanssa. Gösta tuntui heti sanovan sille, että "anna tipuli pusu". Niistä tulee varmasti loistava parivaljakko.
TEVETULOA KOTIIN PIKKU DORIS! <3 <3 <3

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kiva Kesäpäivä

 Olimme sunnuntaina viettämässä E-Pn Bernien kesäpäivää. Päivään mahtui sadetta ja paistetta. Koiria ei sade haitannut, vauhti oli melkoinen ja ilmeet iloisia. Paikalla oli ennätys määrä koiria ja ihmisiä...11 koiraa ja 28 ihmistä. Ruokaa oli jälleen paljon ja seura oli hyvää. Mitäpä sitä muuta Suomen kesässä enää tarvitseekaan. Kiitos KAIKILLE läsnäolleille. 


 Pikkuinen Ossa-mopsi juoksi porukan mukana ja Ockra olikin siihen erityisen ihastunut. Ebban ja Rasun romanssi jatkui ja niillä oli omat kuviot ja leikit.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Huh hellettä

On ollut todella kuuma viikko ja koirien kanssa on saanut käyttää mielikuvitusta. Ulkona koirat nääntyvät ja sisällä vauhti kiihtyy tekemisen puutteesta ja energiasta. Mietityttääkin, että kuinka ihmeessä ihmiset pärjäävät koirien kanssa kaupungissa ja maissa joissa on aina kesäisin lämmintä? Ollaan käyty uittamassa koiria ja muutenkin kastelu helpottaa niiden oloa. Meidän koirat eivät tosin nauti uimisesta, mutta Ebba kyllä kahlailee.
 Uimassa ollaan käyty Ninnin, Millin ja Nanon kanssa. Milli on vesipeto ja Nanostakin selvästi sellainen tulee. Ihana rohkea pikkuneiti, ei pelännyt yhtään, vaikka oli ensimmäistä kertaa meidän porukan mukana.

 Ockra on todennut olevansa vuoristokoira, eikä mikään vesikoira. Se välttelee sujuvasti tassujen kastumiset ja touhuilee mielummin omiansa.